F-kaasuasetus

F-kaasuasetus ja sen vaikutus jäähdytyskuivainten huoltoon

Jälkikäsittelylaitteita huollettaessa asentaja joutuu jatkuvasti tekemisiin jäähdytyskuivainten ja niiden kylmäainepiirien kanssa. Näiden laitteiden käsittelyä koskevia lakeja ja säännöksiä on ollut voimassa jo vuosien ajan. Ne ovat olleet pääasiassa EU-asetuksia.

Usein kysyttyjen kysymysten avulla yritämme selventää tätä melko monimutkaista aihetta päivittäisen käytön näkökulmasta. Kokosimme usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastasimme niihin. Vastauksia voi hyödyntää käytännön tilanteissa.

Mitä dokumentointivelvollisuuksia jäähdytyskuivainten huolto, korjaus jne. tuo mukanaan?

Sen jälkeen, kun CFC-yhdisteet ja halonit vuonna 1991 kiellettiin, on jäähdytyskuivaimissa käytetyt kylmäainemäärät dokumentoitava, jos kylmäaine kuuluu otsonikerrosta heikentäviin aineisiin.

F-kaasuasetuksen 517/2014 (EY) voimaantulon myötä kylmäainemäärien dokumentointivelvollisuus on laajentunut. Dokumentaatio on tarvittaessa voitava esittää viranomaisille. Dokumentointi on käyttäjän vastuulla! Asiakirjojen säilyttämisvelvollisuus on 5 vuotta. Myös huoltoyritysten on huolehdittava dokumentoinnista, ja niitä koskee sama säilyttämisvelvollisuus.

Mitkä tiedot on dokumentoitava?

  • fluorattujen kasvihuonekaasujen määrä ja tyyppi
  • asennuksen, kunnossapidon ja huollon aikana tai vuodon vuoksi lisättyjen fluorattujen kasvihuonekaasujen määrät
  • tiedot siitä, onko laitteessa käytettävät fluoratut kasvihuonekaasut kierrätetty tai otettu talteen
  • talteen otettujen fluorattujen kasvihuonekaasujen määrä
  • sen yrityksen tunnistetiedot, joka on vastannut kyseisen laitteen asentamisesta, huoltamisesta, kunnossapidosta, korjauksesta tai käytöstä poistamisesta
  • tiiviystarkastusten päivämäärät ja tiedot
  • jos laite on poistettu käytöstä, fluorattujen kasvihuonekaasujen talteen ottamista ja niiden loppukäsittelyä varten toteutetut toimenpiteet
  • sekä muita tietoja.

Jäähdytyskuivaimia varten laaditun huolto- ja tarkastuskirjan voi tilata KAESERin asiakaspalvelusta.

Miksi vuotojen etsintä on tarpeellista?
Perusteet:
 
- moraalinen velvoite, jolla pienennetään ympäristökuormitusta, suojellaan otsonikerrosta ja ehkäistään kasvihuoneilmiötä
- taloudelliset näkökohdat, toimintavarmuus
- luonnonvarojen säästäminen
- kylmä- ja ilmastointilaitteiden tiiviystarkastuksia koskevan lainsäädännön noudattaminen.
 
Jos kylmäainevuotoa ei havaita ajoissa, kylmäkompressori voi vaurioitua vakavasti puutteellisen voitelun vuoksi.
Määräysten mukainen jäähdytyskuivaimen määritelmä:

Jäähdytyskuivaimet luetaan kiinteiksi kylmälaitteiksi.
Kiinteällä tarkoitetaan sellaista laitetta, joka ei käytön aikana ole tavallisesti liikkeessä.

Kuinka usein jäähdytyskuivain on tarkastettava?

Asetuksen 517/2014 (EY) mukaisesti tarkastusvälit määritellään kulloisenkin CO2-ekvivalentin mukaan, eli verrattuna CO2:n lämmitysvaikutukseen. Lämmitysvaikutuksella tarkoitetaan siis kasvihuonekaasun vaikutusta ilmaston lämpenemiseen verrattuna hiilidioksidin (CO2) vaikutukseen.

Jäähdytyskuivaimissa yleisesti käytössä olevien kylmäainemäärien perusteella tarkastusvälit ovat seuraavat:

Yli 5 mutta alle 50 tonnia (CO2-ekvivalentti): tiiviystarkastus kerran vuodessa.

Tämä koskee kylmäainepiirejä, joiden täyttömäärät ovat seuraavat:

kylmäaine R404A, täyttömäärät: 1,27–12,7 kg

kylmäaine R134a, täyttömäärät: 3,5–35 kg

Yli 50 mutta alle 500 tonnia (CO2-ekvivalentti): tiiviystarkastus kaksi kertaa vuodessa.

Tämä koskee kylmäainepiirejä, joiden täyttömäärät ovat seuraavat:

kylmäaine R404A, täyttömäärät: 12,7–127,4 kg

kylmäaine R134a, täyttömäärät: 35–349,6 kg

Kuka voi tarkastaa kylmälaitteiden tiiviyden?

Kylmäainepiirien tiiviystarkastukset ovat käyttäjän vastuulla. Käyttäjän on varmistettava, että tiiviystarkastuksen tekee pätevöitynyt yritys tai pätevyyden omaava asentaja.

Huomautus: KAESER-asentajilla on pätevyys tehdä tiiviystarkastuksia. Pätevyystodistuksen numero on merkittävä vuotojen etsinnän yhteydessä laitteen huolto- ja tarkastuskirjaan.